Tuotteen funktioanalyysi ( Viktor Papanek )

 

Tuotesuunnittelun alkuvaiheessa suunnataan päähuomio tuotteen funktioiden analysointiin.

 

Käyttö

Tuotteen käyttöfunktiota voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta

Käyttäjän näkökulmasta: Kuka käyttää?

-     Kohderyhmä, jolle tuote on suunnattu.

Käyttötarkoituksen näkökulmasta: Mihin tuotetta käytetään? Toimiiko tuote siinä        tarkoituksessa , mihin se on tarkoitettu?

-          Työvälineenä, viestintävälineenä, symbolina, käyttöesineenä, koristeena

Käyttötilanteen näkökulmasta: Miten tuote sopii suunniteltuun käyttöön?

-          Arkeen, juhlaan, työhön, liikuntaan, lepoon jne.

Sopiiko tuote erilaisiin käyttötilanteisiin? Miten materiaalit, värit, muodot ja tekniset ratkaisut soveltuvat käyttöön? Miten tuotteen ergonomia on huomioitu käytön kannalta?

 

Tuotteen käytön analyysi voidaan tehdä edellä mainituista näkökulmista tarkasteltuna, samalla kuitenkin huomioiden tuotteen erityyppisiä käyttöominaisuuksia
 

Bioteknologiset ominaisuudet: Miten tuotteen teknologiset ominaisuudet (esim. rakenteet, materiaalit, pinnat, struktuurit) palvelevat ihmisen biologisia ominaisuuksia (esim. aistimuksia, motoriikkaa) eri tilanteissa?

Antropometriset ominaisuudet: Miten tuotteen fysikaaliset ominaisuudet (esim. Mitat, paino, ulottuvuudet) vastaavat ihmisen mittoja ja ulottuvuuksia?

Psyko-ergonomiset ominaisuudet: Miten tuotteen työturvallisuus, havaittavuus, suojaavuus, painavuus, näkyvyys, häikäisevyys, liukkaus, istuvuus vastaavat ihmisen psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia?

Biofysiologiset ominaisuudet: Miten ympäristötekijät kuten; kuumuus/kylmyys, kosteus/kuivuus, valoisuus/hämäryys, vaikuttavat tuotteen käyttöön? Miten materiaalitekijät kuten; ilmanläpäisevyys/tiiviys, ilmavuus/tiheys, joustavuus/jäykkyys, kosteudenimukyky, keveys, vaikuttavat tuotteen käyttöön?

 

Eri tarkastelu näkökulmien sekä käyttöominaisuuksien lisäksi tuotteen käyttöä analysoitaessa on syytä kiinnittää huomiota myös tuotteen elinkaareen, juridisiin ja eettisiin tekijöihin

Tuotteen elinkaari tekijät: Onko tuotteen hoito ja huolto mahdollista? Onko tuote kertakäyttöinen vai voidaanko se kierrättää?

Tuotteen juridiset tekijät: Lait, säännökset, standardit ja normit. Mm. tuoteturvallisuus

Tuotteen eettiset tekijät: ekologisten ja ympäristötekijöiden huomioon ottaminen

 

Tarve 

Tuote suunnitellaan ja hankitaan tietyn tarpeen mukaan. Tarpeen analysoinnissa pohditaan mm. Miksi tuote on suunniteltu? Minkälaisia ihmisten tarpeita tuote tyydyttää? Ihmisellä on perustarpeita, jotka muodostuvat fysiologisista ja psykologisista tarpeista. Perustarpeita ovat mm. lämpimyyden, turvallisuuden, hygieenisyyden tarpeet. Muut tarpeet johdetaan ihmisen sosio-kulttuurisista ilmiöistä.

Eri tarpeilla on erilaisia paino- ja merkitysarvoja. Näin tarpeet asettuvat niiden tyydyttämisen mukaiseen järjestykseen. Ihmisen tarpeet muuttuvat, rikastuvat ja lisääntyvät hänen elämänsä aikana. Tarpeet ovat ihmisen psyykeen sekä yhteiskunnallisen ja sosiaalisen elämän luomia.

Tarpeet voidaan jaotella myös yksilön käyttäytymisen vuorovaikutus- ja valintamallien mukaan, esimerkiksi tutkittaessa ihmisten kulutuskäyttäytymistä.

 

Esimerkkejä erilaisista tarpeista

Turvallisuuden tarve: Ihminen pyrkii sisäisesti ja ulkoisesti koettujen uhkien torjumiseen, esim. Teknologisten järjestelmien ja viestintävälineiden hallintaan, ympäristön saastumisen torjuntaan, teknologian hallintaan niin rakenteiden kuin materiaalien osalta.

Mukavuuden tarve: Tarkoittaa muiden perustarpeiden helppoa tyydytettävyyttä, esim. Hyödykkeiden helppoa saavutettavuutta, valaistuksen, äänen ja lämmöneristyksen, lämmityksen, tuuletuksen ja puhtauden tarpeen tyydyttämistä.

Sosiaalisen pätemisen tarve: Tarve korostaa sosiaalista asemaa, tarve ympäristön laadukkuuteen, eleganssiin ja nykyaikaisuuteen

Sosiaalisten kontaktien tarve: Halu liittyä muihin ihmisiin, tunteisiin vastaaminen, liittyminen ryhmään ja kontaktien läheisyys

Toiminnan tarve: Tarve uusiin vaikutteisiin ja kokemuksiin, havaintojen tekoon, kehittymiseen ja menestymiseen

Rauhan tarve:  Tarve eristäytyä omaan tilaan, näkösuojaan, kuulosuojaan, tarve kokea ympäristö pysyvänä ja muuttumattomana, tarve yksityisyyteen ja intimiteettisuojaan

Kauneuden tarve: Herkkyys ympäristön esteettisiin arvoihin, esim. Tilaan liittyvien muotojen ja suhteiden, värien, materiaalien viimeistelyjen, merkityssisältöjen huomioon ottaminen. Kauneus kuuluu kaikkiin esineisiin ja kaikkiin aikakausiin. Sen muodot vain muuttuvat ajan mukana. Jos tuote on toiminnallisesti ja esteettisesti onnistunut, se luo mielihyvän tunnetta ja vaikuttaa käyttäjäänsä kehittävästi.

 

Telesis/aika

Tuote ilmentää yleensä aikaa ja olosuhteita, jotka ovat sen synnyttäneet. Kunkin aikakauden ajanhenki ja sitä ilmentävä muotoilun kieli merkitsevät telesiksen käsitteen sisältöä. Tuotteen ja sen muodon tulee sopia siihen yleiseen sosioekonomiseen ja sosiokulttuuriseen järjestelmään, johon se on aioittu.

 

Telesis- käsitettä analysoitaessa tulee pohtia mm. Mitä aikakautta, tyyliä, tyylisuuntaa tuote edustaa? Miten tuote ilmentää omaa aikakauttaan?  Ilmentääkö tuote aikakautensa yhteiskunnallisia, ympäristöön liittyviä, teknologiaan liittyviä arvoja/arvostuksia?

  

Assosiaatiot

Tuotesuunnittelija voi vaikuttaa erittäin paljon siihen, millaisia assosiaatioita hän luo tuotteellaan sen käyttäjälle. Käsityöllisessä tuotesuunnittelussa tekijän kädenjäljen näkymisellä voi olla myönteisiä vaikutusmahdollisuuksia.

Tuotteen assosiaatioita analysoitaessa vaikuttavat yksilön tuntemukset tiettyjä asenteita ja arvoja kohtaan. Esinemaailmaan kohdistuvat tuntemukset ovat usein peräisin lapsuudesta. Koemme mielleyhtymiä, jotka liittävät tuotteen menneisiin elämyksiin tai johonkin muuhun aikaisemmin koettuun asiayhteyteen. Minkälaisia mielleyhtymiä tuote synnyttää? Mielleyhtymiä voi synnyttää tuotteen värit, muodot, pinnat, materiaalit, kuviomaailma. Analysoijan perhe, kasvatus, kulttuuri, ammatti taustat vaikuttavat mielleyhtymien syntyyn.

Mainonnan ja muodin maailma käyttää runsaasti hyväkseen tuotteisiin ladattuja assosiatiivisia eli mielleyhtymiä luovia merkityksiä.

 

Assosiaatioiden eli mielleyhtymien jaottelua:

                      Fysiologiset aistimukset: lämpötila aistimukset, suojaavuus, väljyys, vartalonmyötäisyys

Esim. pellavapyyhe voi herättää erilaisia tuntemuksia mm. karheus, viileys (¬ Voi syntyä mielleyhtymiä esimerkiksi lapsuuteen, muistoja mummon kehräämistä pellavalangoista)

Psyyke: Materiaalin, värien, mallin, kuosin antama psyykkinen vaikutelma, käsitys minuudesta, luonteiden, temperamentin vastaavuus. Esim. nuorten pukeutumista määrää voimakas ryhmäidentiteetti

Sosio-emotionaaliset tekijät: sosiaalinen ympäristö, kulttuurin vaikutus, muodin vaikutus, esteettiset koodit

  

Estetiikka

Käsite estetiikka on hyvin laaja-alainen. Tuote-estetiikka voi toteutua silloin kun on otettu huomioon kaikki tuotteeseen ja sen laatuun myönteisesti vaikuttavat tekijät. Pelkistetysti esteettisyys voi olla tuotteen täsmällisyyttä ja yksinkertaisuutta.

Kaikkien esteettisten järjestelmien lähtökohtana on erityislaatuisen tunnetilan kokeminen. Tuotteen jokin ominaisuus; muotokieli, kuviomaailma, värimaailma herättää ihmisen kauneusaistin toimimaan. Tuotesuunnittelija on avainasemassa näiden tunnetilojen virittämisessä. Tuotesuunnittelija voi tavoitella esteettistä vaikutelmaa mm. visuaalisin, teknisin, materiaalin valinnan ja laadun keinoin. Tuotteen visuaalisuuteen vaikuttavat muodot, värit, pinnat, rakenteet, mittasuhteet, rytmi, kontrastit, jännitteet, harmoniat, keveys, massiivisuus jne.

 

Tuotteen esteettisyyttä analysoitaessa tulee kiinnittää huomiota mm. Minkälaisia esteettisiä näkökohtia on huomioitu? Tuotteen muodon analysointi: Kuvio- ja värimaailmojen yhteensopivuus, pintajaon ja rakenteen harmonisuus, pintastruktuurien tarkoituksenmukaisuus, viivojen ja muotojen sulavalinjaisuus jne. Tuotteen värien analysointi: Värien psyykkinen ja fyysinen vaikutus, Minkälaisia väriyhdistelmiä on käytetty? Värien symbolinen vaikutus, värien vaikutus ympäristöön jne.

 

Tuotteen muotokielellä voidaan saada aikaan erilaisia efektejä: yleisvaikutelman/kokonaisuuden rauhallisuus, eloisuus, staattisuus, karheus, sileys, värillisyys, värittömyys jne.

 

Tuotesuunnittelija voi valintoja tehdessään tukeutua esimerkiksi väriopin lainalaisuuksiin.

  

Menetelmä

Menetelmän analyysi sisältää käytetyt tekniikat, materiaalit ja menetelmät. Siinä tarkastellaan mm. Millä tekniikalla tuote on valmistettu? Minkälaisia materiaaleja on käytetty? Miten tuote on valmistettu? Tuotteeseen käytetyt menetelmät ja materiaalit tulisi olla tarkoituksen mukaisesti valittuja. Tekniikan ja materiaalin yhteensovittaminen sekä materiaalin luonteen huomioiminen ovat avain asemassa tuotetta suunniteltaessa.

Tuotteiden suunnittelun ja valmistuksen prosesseihin liittyy menetelmiä, joita kannattaa tarkastella, jotta päästäisiin kattavaan analyysiin.

Materiaalitekijät: työainekset, raaka-aineet ja muu materiaali, mallit, kaavat, ohjeistot, standardit, normit ja patentit eli kaikki ne alueet, joilla materiaalia esiintyy joko fyysisesti käsiteltävänä tai erilaisten juridisten, taloudellisten, teknologisten ja muiden tekijöiden funktiona

Työtekniikan tekijät: koneet, laitteet, työtilat, teknologiset ratkaisut

Taloudelliset tekijät: talouteen liittyy rahassa maksettavien kustannusten lisäksi myös mm. ajankäyttö, tilat ja työvälineet, kuljetukset, varastointi, energian käyttö, kouluttautuminen ja ajanhermolla pysyminen

Ekologiset tekijät: Millaisia ympäristövaikutuksia tuotteella on? Miten raaka-aineet on tuotettu, värjätty, käsitelty? Miten tuote on kierrätettävissä, hävitettävissä?

Ergonomiset tekijät

 

KIRJALLISUUTTA
Anttila,P 1993. Käsityön- ja muotoilun teoreettiset perusteet. Helsinki: WSOY

Anttila,P 1996. Tutkimisen taito ja tiedon hankinta. Taito-, taide- ja muotoilualojen tutkimuksen työvälineet. Artefakta 2. Helsinki: Akatiimi Oy.

Luutonen,M 1997. Kansanomainen tuote merkityksenkantajana. Tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Artefakta 3. Helsinki: Akatiimi Oy.

Papanek,V 1970. Turhaa vai tarpeellista? Helsinki: Otava.

Papanek,V 1995. The Green Imperative. Ecology and Ethics in Design and Architecture. London: Thames and Hudson.